Mistä saadaan uutta kamaa??

"Woher nehmen wenn nicht stehlen?" on saksalainen fraasi ja suora käänös olisi jotakin sellaista kuin: *Mistä otetaan kun ei varasteta*
Mä olen ollut nyt jo niin kauan Jyväskylässä, että en enää huomaa kaikki tekstit mitä luen suomeksi, koska ne ovat kaikkialla! Luulen, että kuitenkin olen päässyt toiselle tasolle. Tarkoitan, että etsin aina jotakin haastavampaa eli tekstit, joissa on enemmän tiedot ja joiden lukemisen jälkeen tulee hyvää tunnelmaa, että olen ymmärtänyt vaikeaa tekstiä. Toisaalta lopetan nopeasti lukemista, kun huomaan sen olevan tylsä eli se ei kiinnostaa mua ja vielä nopeammin kun teksti on monimutkaisempi. Hyvä esimerki on SANEn sähköpostit, usein aiheet eivät kiinnostaa mua ja sitten en edes avaa sitä, vaikka siinä olisi mahdollisuus lukea jotakin suomeksi. Muutamat tekstit, jotka ehkä eivät kiinostaa mua, mutta on luettava, saan aina oppettajiltani kursseilla. Erikoille nettisivuille menen vain, kun etsin tietoa, mutta se on aika harvoin, sitten käytän yleensä google tai joskus myös wikipedia. Kun käytän wikipediaa teen sen kahdella tavalla, toisaalta etsin sana saksaksi ja vaihtan sitten suomeen kielteen tai etsin heti suomeksi. Joskus pitää kokeilla, koska artikkelit voivat olla kirjoitettu vain suomeksi tai vain saksaksi.
Kun haluan lukea kirjaa menen yleensä kirjastoon hakemaan, mutta yleensä mietin jo ennen mitä haluan lukea. Joskus tahdon lukea jotakin, mistä olen puhunut EOTOparin kanssa tai mitä on suositellut toiselta kaverilta. Tapahtuu myös, että päätän lukea jotakin tunnettu, ns. maailmaan kirjallisuudesta. Sitten etsin wikipediassa kirjailijaa tai teoksen nimea ja luen yleensä tiivistelmä, koska haluan tarkastella, että kirja oikeasti kiinnostaa mua. Kun maailmaa pitää kirjasta ei vältämättä tarkoittaa, että mäkin pidän siitä.
Lopuksi haluan vielä kertoa tapahtuma, siitä on nyt jo puoplitoista viikoa, silloin oli "Vanhan kirjan talvi" kaupungin kirjastossa. Se on suuri kirjakauppa, missä myydään vanhoja kirjoja. Kun rakastan vanoja kirjoja minulla oli pakko mennä sinne. (;
Tulos oli, että ostin 4 kirjaa ja kaikki Väinö Linnasta. Voisi kuulostaa kummalliselta, mutta mun pitää sanoa, että tykkään Linnan kirjasta "tuntematon sotilas" ja olen lukenut sen saksaksi 2 vuotta sitten. Olen etsinyt jo tosi kauan kirjaa myös suomeksi ja kun löysin en voi tehdä muuten kuin ostaa sen. Sen jälkeen näin vielä hänen "Täällä pohjantähden alla" teoksen ja tämäkin olen etsinyt kauan, mutta kun se on 3 kirjaa oli ollut aina liian kallis minulle. Mutta tänä päivänä olin Onnenpekka, koska sain kaikki 3 kirjaa 20 € hinnalla. Minusta on halpaa ja jos te olette toista mieltä olkaa hyvää ja älkää kerroko minulle (;
Varmasti ehdin vasta kesällä lukea kirjat, mutta minulla ei ole kiire, koske ne kuuluvat nyt minuun (=

Mitä kieltä puhun Lapissa?

Viime viikolla olin matkalla Lapissa, tarkempi: Inarissa. Mitä mititte mitä kieltä käytin ja kuulin siellä? Suomea? Samin kieltä? Ei! Vaan espanjaa!!! (=
Tiedän sen kuulostavan hauskalta, mutta on totta. Kävin muiden vaihtarien kanssa ja paljon espanjalaisten kaverieni kanssa, siksi kuulin niin paljon espanjaa ja yritin myös puhua vähän espanjaa, mutta samaan aikaan valitettavasti käytin suomea aika harvoin.
Varmasti luin muutamat pienet tekstit tai huomautukset, mutta ei mitään pidempaa. Kävimme Inarissa myös "SIIDA" museossa, joka kertoo saamilaisesta kulttuurista. Siellä yritin lukea muutamat selitykset suomeksi, mutta kiusaus oli liian suuri, koska tekstit olivat myös saksaksi. (= Museo oli tosi mielenkiintoista ja jos joku teistä kiinnostaa siitä voitte lukea vähän museon kotisivulla. -> SIIDA
Laitan vielä kuva jäämerestä, johon menimme uimaan ;P
Kun olin takaisin kotona, en lukenut paljon enemmän kuin muutamat sähköpostit ja yleista juttua facebookissa. Sitten luin vielä pari koulujuttua suomeksi, kuin esimerkiksi lyhyt lehtiartikkelit lauserakenne-kurssini varten, mistä minun täytyi etsiä lausien objektejä ja selittää miksi siellä on akkusatiivi tai partitiivi. Periateessa tehtävä ei ollut vaikeaa, mutta työskentelin suomalaisin kanssa ja hän lukee vain paljon nopeammin kuin minä, siksi aina tunsin itseni vähän tyhmäksi.
Eilen illalla ehdin vielä lukea vähän kirjaa, mutta olin jo niin väsynyt, että jaksoin vain lyhyen kappaleen. Olen vielä lukemassa Maria Jotunin romaani, josta olen jo kertonut aikaisemmin, mutta valitettavasti minun on palautettava kirjaa ens viikolla ja en edes lukenut puolia. Mutta mitä tehdään kun aikaa puuttuu ja lukeminen menee hiitasti.

Keskustellaan!

Vai mieluummin ei? Luulen olevani sellainen ihminen, joka on aika passivinen netissä. Tarkoitan, että luen varmasti paljon ja joskus myös keskustelut, mutta harvoin kommentoin itse johonkin. Valitettavasti näen usein, että ihmiset eivät osaa keskustella mukavalla tavalla, koska he aina uskovat olevansa aina oikeassa ja haukkuvat toisiaan. En tykkää siitä ja siksi, en koskaan kirjoita sellaisille keskustelualueelle.
Eniten kommentoin ja jaan asioita suomeksi varmasti facebookissa, mutta on harvoin että laitan sinne linkkit tai artikkelit.
Puhun paljon EOTO-parin kanssa kirjallisuudesta. Kerromme aina toisillemme mitä olemme lukemassa ja ehdotamme uusia kirjoja. En voi puhua muiden kanssa niin paljon kirjoista kuin hänen kanssa. Yleensä minun kaverini eivät lukea niin paljon tai niin erikoisia kirjoja, että se on vaikkea puhua siitä paljon.

Just lukenut = jo unohtanut?

Kun minun tulee mittiä, mitä olen lukenut tällä viikolla suomeksi, se tuntuu kun päässäni on vain tyhjyys. On vaikeaa sanoa, miksi. Ehkä en enää huomaa millä kielellä luen teksti, se tarkoittaisi, että ymmärrän jo aika paljon, mutta en oikeasti usko niin. Minusta syy on, että käytän suomen kieltä tällä Jyväskylässä niin paljon, että se ei ole mitään erikoista enää ja siksi en osaa muistaa niin hyvin.
Ensiksi ja varmasti helpoin muistaa on, että luin yliopistolla paljon suomeksi, koska kaikki kurssit ovat suomeksi. Siis mun täytyy lukea kalvot, ohjeet ja kirjat suomeksi. Myös españa kursilla opiskelin sanastoa suomalaisin käännöksin.
Lisäksi saan melkein joka päivä sähköpostit suomeksi, muun muassa SANE:sta (Suomen kielten laitoksen ainejärjestys) tai kursseista. Joskus luen vain nopeasti läpi ja joskus se tapahtuu, että jotakin tärkeä jää näkemättä.
Tietysti käytän facebookia ja olen vaihdellut kieli suomeksi jo kauan aika sitten. Sen lisäksi suomalaiset kaverit kirjoitavat siellä suomeksi, mitä joskus luen.
Tämä asiat tapahtuvat joka viikolla, mutta tällä viikolla on lukenut myös erikoisia tekstiä, koska etsin kesätyötä Suomesta. Sen vuoksi kävin paljon nettisivujen läpi suomeksi laitan muutamat linkit tänne:

http://www.sts.fi/finland/ls/yleistietoa_STSsta/tyoharjoittelu/
http://www.uranus.fi/tyonhaku/avoimet_tyopaikat/haku/open.php?id=76795

Yleensä luen otsikkoa ja ensimmäisiä riviä läpi etsimällä iskusanoja, koska se veisi liian paljon aikaa kun lukisin kaikki kokonaan ja sitten huomaan, että työ ei sovi minulle ollenkaan. Toivottavasti löydän jotakin, niin että voin jäädä kesällä vielä Suomeen. (=

Lähden tänä yöllä Lappiin ja perehtyin eilen jo vähän majoitukseen, koska halusin tiedä missä ja millianen se on. Majoitus on Inarissa Vasatokassa ja tiedot löydetään tältä sivulta:

http://www.vasatokka.fi/

Valitettavasti minulla ei ollut niin paljon aikaa viime vikolla enkä olen lukenut ollenkaan Maria Jotunin kirjaa. Toivottavasti ehdin kohta lukea enemmän. (=

Mitä yhdistää artikkelia ja kassakuittia?

Tämä kysymys voisi ihmetyttää teitä, mutta tämä on tarkoitettu vakavasti. Haluan selittää teille, mistä tämä outo ilmaisu syntyy.
Tänä lukukaudella luen myös kurssia "Tekstianalyysi" Fennicumissa. Kurssi on tarkoitettu suomalaisille eli opiskelioille, jotka opiskelevat suomea toisena kielenä. Päinvastoin kuin kurssimme siellä analysoidaan tekstejä lingvistiikan näkökulmasta, siis paljon tieteellisempia.
Tietysti kurssi alkaa sillä tavalla, että keskustelimme, MIKÄ ON TEKSTI?
Sen lisäksi saimme tehtävän kirjoittaa raportin. Meidän piti etsiä kaksi erilaista tekstiä, joista toinen edustaa tavanomaista tekstiä ja toinen epätyypillistä tekstiä. Tavanomainen teksti löytyy nopeasti, koska artikkeli on sellainen teksti, josta me kaikki sanoisi, että se on teksti ja on vähän prototyyppillinen teksti. Epätyyppillisen tekstin löytäminen oli vähän hankalampaa, koska tarvitsin teksti, joka ei näytä tekstiltä ja miten löydetään jotakin, mitä ei näyltä siltä ollenkaan? Suomalainen kaveri vihdoin antoi mulle ehdotuksen, että kassakuitti on ihan sellainen etsimani teksti.
Niin olin maanantai illalla kirjoittamassa raporttia ja pohdin miksi molemmat ovat tekstit. Onneksi ollen tosi luova sellaisissa tapauksissa ja niin analysoin kieliä, rakennettä ja muita tuntomerkkejä.Toivottavasti opettajani on samasta mielestä (;

Lopuksi laitan vielä leikettä raporttistani, jos joku teistä on kiinnostunut siitä. (;

"Alussa yritin selittää mitä teksti on eli mistä lähtökohdasta pohdin raportissani.
Teksti on puhutetun ja kirjoitetun kielenkäytön perusyksikkö.Tämän määritelmän mukaan tekstin käsite on todella laaja, mutta kaikille teksteille on yhteistä se, että ne muodostavat merkityksellinen kokonaisuuden. (kieli ja sen kielioppit). Valitsemani tekstit ovat kirjoitetut perusyksikkö, koska ne ovat olemassa ja muodostavat lauseista eli sanoista. Tämä asia on artikkelissa helposti nähtävä: ”Kun vieraana kielen opiskelija tuottaa opittavaa kieltä,...”, kun taas kuitissa näyttää ensi silmäyksellä pelkästään luettelolta. Vasta tarkemmin analysoimalla on huomattava, että myös kuitista löytyy lauseita, kuin esimerkiksi: ”Kiitos käynnistä”.
Tärkeä kohta tekstin perustelemisessa on merkityksellinen kokonaisuus. Tarkoitus on tekstin olevan enemmän kuin pelkästään jonoon laitetut kirjaimet tai merkit. Artikkelista löytyy taas kokonaisia lauseita, joissa on itsenäinen merkitys eli ne esiintyvät erikseen luettavat yksiköt, mutta kaikista virkeistä muodostuu suurempaan kokonaisuuteen. Tämän artikkelin merkityksellinen tarkoitus on fraseologisen yksikön selittäminen. Se kertoo miten tutkitaan sellaiset yksiköt ja millainen merkitys on fraseologissa kielten opetukseen.
Kuitin merkityksellinen kokonaisuus esiintyy sillä tavalla, että se tiedottaa asiakkaille heidän ostamistaan. Tässä tapauksessakin yksinäisissä tiedoissa on erilaiset merkitykset, mitä on ostettu, kuinka paljon maksoi, milloin ja mistä, mutta yhdessä ne muodostaa kuittia."